Juttuvinkit
KYLän jutut on Kouvolan Yhteislyseon uusi julkaisu, jossa yhdistyvät perinteisesti toukokuun lopussa ilmestyneet painotuotteet, lukion vuosikertomus ja koululehti. Molemmat ovat vuosittain tutkailleet kulunutta kouluvuotta hieman eri näkökulmista. KYLän jutuissa tavoitteena on kertoa Yhteislyseon lukuvuodesta opiskelijoiden äänellä siten, että taustalla kaikuvat myös viralliset äänenpainot. Kilpailun tuloksena kahden julkaisun yhdistelmälle seuloutui nimeksi Sanni Majurin ehdotus KYLän jutut. Kylän juttuja ovat olleet tekemässä sekä kuvataiteen että äidinkielen opiskelijat. Kuvataiteen opiskelijat vastaavat julkaisun visuaalisesta ilmeestä. Kuvittajat Marika Bergman ja Viivi Mauno sekä taittaja Helmi Mäkelin ovat ahkeroineet kuvataideopettaja Nana Matikkalan johdolla. Äidinkielen opiskelijat, erityisesti 18g-ryhmäläiset, ovat puolestaan kirjoittaneet ÄI6-kurssilla eri oppiaineisiin liittyvät jutut. Heitä on työllistänyt äidinkielen opettaja Minna Kujala. Juttujen aiheet ovat aineryhmien opettajien valitsemia. Omavalintaisia aiheita käsittelevät kolumnit on kirjoitettu ÄI10-kurssilla ja runot luovan kirjottamisen kurssilla äidinkielen opettaja Sari Hyytiäisen ohjauksessa. Julkaisun virallista osiota edustavat rehtorin ja oppilaskunnan hallituksen puheenvuorot sekä stipendiaattien, uusien ylioppilaiden, opettajien ja henkilökunnan nimet. Kiitos kaikille projektissa mukana olleille ja sitä vauhdittaneille! Toivomme Kylän juttujen parissa viihtyisiä lukuhetkiä ja hyvää kesää!
Sisällys 4 Tapahtui lukuvuonna 2019-2020 6 Rehtorin ajatuksia kuluneesta lukuvuodesta 7 Paistaa se aurinko karanteeniinkin 8 Kansalaiset, medborgare! 9 Me keltahuppariset 10 Historiaa ikuisessa kaupungissa 14 Fotosynteesikokeita ja pizzaa 15 Musiikki ei vaimene – soittotunnit jatkuvat etänä 16 Oman tanssin monet vaiheet 18 Elämää ja elektroniikkaa 19 Kirjat vievät avarampaan maailmaan 20 Saksalla selviää 24 Ikkuna taiteen maailmaan 26 Älä koskaan sano ei koskaan 27 Onko englanniksi opiskelu samanlaista kuin suomeksi? 28 Unohtumattomia elämyksiä 29 Ikkunan takana 30 Mukavia muistoja ja uusia ystävyyssuhteita 31 Runot En pidä sinusta ja Väärä 32 Some uhkana kommunikoinnille 33 Ihmisen suuri ylpeydenaihe johtaa ihmiskunnan taantumiseen 34 Ylioppilaat 36 Stipendit ja palkinnot keväällä 2020 38 Lukuvuosi 2020-2021 40 Kouvolan Yhteislyseo
Lorem ipsum dolor
Liikkuva opiskelu -kurssilaiset järjestivät liikuntajoulukalenterin 3.12. Studia-messut Helsingin Messukeskuksessa ja vierailu Helsingin yliopistolla. Mukana 18-ryhmien opiskelijat. 4.-8.12. Saksan kielen opiskelijoiden opintomatka Wieniin 5.12. Itsenäisyysjuhla ja syksyn 2019 ylioppilasjuhlat 11.12.18-ryhmien teatteriretki Helsinkiin. Ohjelmassa Kansallisteatterin näytelmä Kauppamatkustajan kuolema. Liikuntatutoreiden koulutus Yhteislyseolla. 12.12. Musiikin opiskelijat esiintyvät Aatu Itkosen Taikashow'ssa Kuusankoskitalon Voikkaa-salissa 13.12. Lucian päivän aamunavaus. Lucia-neito ja lauluyhtyekurssilaiset konsertoivat päiväkodeissa. 19.12. Puurojuhla 20.12. Ammattien päivä. Joulutapahtuma keskuskirkossa/ Poikilo-museossa Kartanoiden Kouvola -näyttely. 21.12. Edustuskuoron jouluinen yökonsertti Maria-salissa
3.9. Kuvataiteen taidenäyttelyn avajaiset pääkirjastolla. Taidenäyttely avoinna 3.-20.9. 4.9. 19-ryhmien ryhmäytys 6.-7.9. Retkeilykurssi Repovedellä 16.9.-3.10. Syksyn 2019 ylioppilaskirjoitukset 24.9. Venäläiset opettajavieraat Yhteislyseolla Poikien futisturnaus
2019
4.11. Liikuntatutoreiden koulutus 6.11. Oikeusguru 2020 -kilpailun alkukilpailu abeille 7.11. Kampustapahtuma XAMK:illa. Mukana 17-ryhmien opiskelijat. 12.11. KouAhead-koulutusmessut Veturissa 13.11. Toisen vuosikurssin opiskelijoiden huoltajailta 14.11. Kuvataiteen taidenäyttelyretki Helsinkiin 20.11. Kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden huoltajailta. Liikuntailta Aktiivikuntoutuksen tiloissa.
30.5. Lukuvuosi päättyy virtuaalitervehdykseen.
10.- 15.1. Historian, latinan ja italian opiskelijoiden opintomatka Roomaan 15.1. Yhteislyseon tutustumisilta 9.-luokkalaisille ja heidän huoltajilleen. Talousguru 2020 -kilpailun alkukilpailu abeille. 21.1. Mu7-kurssikonsertti Lyseon liikuntahallissa Vko 4 Ysiluokkalaisia tutustumassa Yhteislyseolla Yhteislyseon pöytätennisturnaus
Syyskuu
8.8. Lukuvuoden koulutyö alkaa 23.8. Alkeishiukkasfysiikan seminaarimatka Jyväskylään
Elokuu
Toukokuu
Liikkuva opiskelu -kurssi järjesti loppukevään kestävän Yhteislyseon kierroksen 30.4. Vappujuhlintaa virtuaalisesti (Tiedonpuu-patsaan lakitus)
Maaliskuu
Lokakuu
Helmikuu
10.-26.3. Kevään 2020 ylioppilaskirjoitukset. 16.3. Etäopetus alkaa
Marraskuu
Tammikuu
Tuttuja juttuja
Huhtikuu
2020
4.10. Päivä johtajana -tapahtuma 7.10. LentoRUKin esittely 8.10. Teatteriesitys Romeo&Juliet 17- ja 18-ryhmien opiskelijoille 9.10. Punainen Liitu -liikennevalistuskampanja 19-ryhmille kaupungintalon juhlasalissa. Liikuntailtapäivä 15.10. Abien syyskonsertti liikuntahallissa. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden huoltajailta. Vko 43 Syysloma 30.-31.10. Koulukuvaus
1.-5.2. Puolalainen opiskelijaryhmä vierailulla Gdyniasta 13.2. Penkkarit 14.2. Vanhojentanssit Mansikka-ahon hallissa Vko 8 Liikkuva opiskelu -kurssilaiset järjestivät pöytätennisturnauksen 21.2. NY-koulutus Media-auditoriossa Vko 9 Talviloma Kouvolan toisen asteen koulujen poikien salibandyturnaus
Joulukuu
Rehtorin ajatuksia kuluneesta lukuvuodesta
Muistan fiilistelleeni ystävieni kanssa uudenvuoden juhlariennoissa tulevaa uutta vuosikymmentä, joka tarkoitti meille useille kliseistä ”uutta alkua”. Moni meistä kirjoittaa vuonna 2020 ylioppilaiksi, ja 12 vuoden opiskelun jälkeen olemme ensimmäistä kertaa tienhaarassa suurien päätösten äärellä. En tosin odottanut isojen valintojen liittyvän siihen, uskallanko yskäistä julkisella paikalla. Lukioaikani on ollut ikimuistoinen. Parhaimmat muistot ovat ehkä tulleet kouluajan ulkopuolella, mutta juuri tällä hetkellä kotona ihmiskontakteja pakoillessani olisin paljon mieluummin koulussa opettelemassa hikisenä integroimiskaavojen käyttöä. Etenkin viimeinen lukiovuoteni on ollut erikoinen monellakin tapaa. Abivuoteni alussa tekemäni suunnitelmat eivät liittyneet koti-Suomeen; vielä helmikuussakin luottavaisena varailin lentoja Lontooseen. Olemattoman talven jälkeen lunta satoikin maaliskuun aikana tupaan niin reilusti, että siinä piti unohtaa Lontoon-matkan lisäksi myös viikonloppuiset reissut lähikuppilaan. Toisaalta sosiaalista elämää oli vältelty jo kirjoituksiin lukiessakin, joten samoilla lämmöillä pystyi jatkamaan eristäytymistä – tosin kirjat vaihtuivat sarjamaratoneihin. Lukion rankimmilla ja stressaavimmilla hetkillä tuli usein todettua, että jos tämä on elämäni parasta aikaa, odotukset eivät voi olla kovin korkealla tulevaisuuden suhteen. Tarkemmin ajateltuna lukioaika on ollut kuitenkin todella mukavaa. Siitä kiitos kuuluu monelle taholle. Olen kiitollinen perheelleni sekä lukion että sen ulkopuolisen elämän mahdollistamisesta. Kiitos kodista, johon pystyi palamaan milloin koulun jälkeen, milloin taas aamuyön pikkutunneilla. Kiitos myös terapeutille, etteivät huolet kasvaneet koskaan liian suuriksi. Tietysti myös opettajille kiitos kärsivällisyydestä sekä rennosta ja mukavasta asenteesta meitä kohtaan. Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä kiitos kaikille ystäville ja muille mahtaville koulukavereille. On etuoikeus, että ympärillä on ihmisiä, jotka tekivät kouluun tulemisesta mukavampaa. Etenkin vallitseva tilanne herättää arvostamaan pieniäkin hetkiä kanssanne. On mahtavaa, että on ollut ihmisiä, joiden kanssa on voinut jakaa tuskan kahdessa tunnissa kasatusta esitelmästä, jonka aiheesta kenelläkään ei ollut hajua. Etenkään teidän takianne en malttaisi odottaa, että normaali elämä palaisi. Ella Teräsvuori
Paistaa se aurinko karanteeniinkin
Lukuvuosi 2019-2020 alkaa olla jo loppusuoralla ja on varmasti ollut yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän erikoisimmista sekä ennakoimattomimmista lukuvuosista. Harva meistä olisi voinut arvata, mitä lukuvuoden aikana tapahtuu. Lukiotyön alkaessa elokuussa 2019 tiesimme, että uudet lukion opetussuunnitelmat otettaisiin käyttöön 1.8.2020. Syksyn 2019 aikana julkistettiin opetussuunnitelmien perusluonnokset ja Kouvolassa alkoi lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyö. Muutokset aikaisempaan opetussuunnitelmaan verrattuna tulevat olemaan melko suuret. Kursseista siirrytään moduuleihin ja opintopisteisiin, mutta opiskelijan saaman opetuksen määrä ei vähene. Tulevaisuudessa lukiossa halutaan korostaa myös aiempaa enemmän opiskelijan laaja-alaista osaamista. Hyvän ja vahvan yleissivistyksen lisäksi tavoitteena ovat vahvat jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiudet. Elämänhallinnan ja vuorovaikutus- sekä oppimistaitojen osaamista halutaan tuoda esiin. LOPS2021 korostaa myös opiskelijan eettistä osaamista ja ympäristöosaamista sekä vastuullista vaikuttamista. Nämä tavoitteet ovat läpileikkaavia ja tulevat esiin kaikissa oppiaineissa sekä koulun tavoitteissa. Monia tulevan opetussuunnitelman painopistealueita on ollut käytössä lukiossamme, ja nämä luovat hyvää pohjaa uudistustyölle. Opetussuunnitelmatyö jatkuu vilkkaana Kouvolan lukiokoulutuksessa myös tulevana lukuvuonna 2020-2021. Lukuvuoden aikana lukiomme on ollut mukana yhdessä muiden Kouvolan toisen asteen oppilaitosten kanssa Liikkuva opiskelu -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on lisätä liikuntaa opiskelijan arkeen. Liikkuva opiskelu –hanke jatkuu lukiossamme syksyllä 2020. Lukuvuonna 2020-2021 lukiomme opintomatkat suuntautuivat Wieniin ja Roomaan. Lisäksi isännöimme Puolan Gdyniassa olevan ystävyyskoulumme opiskelijoiden vierailua täällä Kouvolassa alkuvuodesta 2020. Lukion vuoteen on mahtunut myös monia muita tapahtumia, kuten konsertteja, penkkarit, vanhojentanssit, liikuntailtapäivät ja monia muita. Oman piirteensä lukio-opiskeluun tuovat myös ylioppilaskirjoitukset. Erityisesti kevään 2020 ylioppilaskirjoitukset jäävät varmasti monen mieleen muuttuneiden kirjoituspäivien ja tihennetyn kirjoitusaikataulun myötä. Loppuvuodesta 2019 ja alkuvuodesta 2020 alkoi saapua uutisia aluksi Kiinan Wuhanista, mutta myös melko pian eri puolilta Eurooppaa vakavasta virusinfektiosta. Tilanne Suomessa muuttui dramaattisesti maaliskuun 2020 puolivälissä. Muuttuneen tilanteen seurauksena suomalaiset koulut siirtyivät tällöin etäopetukseen. Tilanne oli täysin uusi ja yllättävä. Nyt etäopetusajan ollessa loppusuoralla voidaankin todeta, että lukiomme opettajat ja opiskelijat ovat selvinneet tilanteesta kiitettävällä tavalla. Etäopetuksen välineet sekä ohjelmistot otettiin nopeasti haltuun, ja opetus pääsi hyvin käyntiin nopealla aikataululla. Tästä kuuluu kiitos niin ammattitaitoiselle opettajakunnalle kuin opiskelijoillekin, jotka sopeutuivat hyvin vallitsevaan tilanteeseen. Lukuvuoden lopussa haluan kiittää koulumme henkilökuntaa suuresta työpanoksesta ja hyvin tehdystä työstä. Jatkavia opiskelijoitamme haluan tsempata lukio-opinnoissa menestyksekkäästi eteenpäin. Tänä keväänä erityisen kiitoksen ansaitsee opiskelijoidemme kotiväki, joka on jaksanut kannustaa nuoriansa eteenpäin uudessa ja arvaamattomassa tilanteessa. Tämän päivän selviytyjiä ja sankareita ovat 188 uutta ylioppilasta, jotka saavat lukio-opintonsa päätökseen Kouvolan Yhteislyseossa. Uudet ylioppilaat osoittivat venymistä sekä jaksamista vaikean ja haastavan tilanteen keskellä. Haluan toivottaa onnea ja myötätuulta uusille ylioppilaille sekä toivottaa kaikille aurinkoista ja turvallista kesää. Nautitaan lomasta, se on kohta jo ovella. Sanna Liljeqvist, rehtori Rehtori
Johtajan juttusilla
Juttutuulella
KANSALAISET, MEDBORGARE!
Me keltahuppariset
Kuluneena lukuvuotena 19-20 uusien opiskelijoiden tutoreina toimivat Kaius Baarman (18a), Riina Hartikainen (18c), Säde Hartonen (18d), Noona Heimonen (18f), Joanna Heininen (18a), Iida Huovila (18g), Iida Karvinen (18g), Wendi Kivistö (18e), Wilma Korhonen (18c), Iida Kääpä (18e), Salla Myllylä (18f), Vilma Sahlman (18d), Sara Sipilä (18e), Arttu Sorsa (18e) ja Laura Yli-Kojola (18e). Me tutorit ennätimme tehdä paljon asioita kuluneen lukukauden aikana. Tutor-vuotemme alkoi meidän omasta ryhmäytyksestä, jonka jälkeen toivotimme uudet ykköset tervetulleiksi kouluumme. Pian koitti aika vierailla huoltajailloissa ja KouAhead-messuilla kauppakeskus Veturissa. Pääsimme myös esittelemään kouluamme yläkoululaisille ja keväällä olimme mukana valitsemassa tulevan lukuvuoden tutoreita. Vaikka kuluneella lukukaudella tutor-toiminta ei saanut samanlaista päätöstä kuin olisimme halunneet, uusien tutoreiden haastattelut sujuivat hienosti myös netin välityksellä. Muutama tutoreiden yhteinen juttu siirtyi poikkeusolojen takia syksyyn, jolloin pääsemme vielä viimeisen kerran viettämään aikaa tämän ihanasti yhteen hitsautuneen ryhmän kanssa. Jokainen tutor on erittäin kiitollinen upeasta tilaisuudesta vaikuttaa ja olla vastuussa tärkeistä asioista. Haluamme kiittää opinto-ohjaajia, jotka ovat jaksaneet tsempata ja ohjata meitä aina huppaririidoista riemunkiljahduksiin ja onnistumisiin asti. Haluamme myös kiittää opettajia, joiden ansiosta olemme saaneet pitää tunteja ykkösluokkalaisille ja omia kokouksiamme ilman selvittämättömiä poissaoloja. Kiitos myös teille, muut tutorit! Ilman teitä me emme olisi olleet me. Iida Huovila
Kouvolan Yhteislyseon opiskelijakunnan hallitus on tehnyt erittäin hyvää työtä tänä vuonna. Aloittelimme uuden hohdokkaan lukuvuoden etsimällä piileviä kykyjä koulumme ensimmäisen luokan opiskelijoista. Lopulta saimme opiskelijakunnan uuden hallituksen kasaan ja valtakautemme pyörähti käyntiin. Halloweenin aikoihin aloitimme koulumme opiskelijakunnan piristämisen koristelemalla ja pistämällä pystyyn tikkukilpailun. Koulumme perinteitä kunnioittaen järjestimme myös huikean puurojuhlan, jossa oli tanssia, musiikkia ja visailua, sekä ensimmäisen lukuisista Instagram-tempauksistamme, jossa arvoimme S-ryhmän lahjakortin. Koko syksyn kestäneen huolellisen suunnittelun päätteeksi aloitimme Kiöskin remontoinnin, eikä mennyt kauaakaan, kun Yhteislyseossa jo juhlittiin uuden ja entistä ehomman Kiöskin avajaisia. Koska Kiöskin aukioloaika keväällä jäi valitettavan lyhyeen, aloitamme syksyllä toimintamme entistä halvemmilla hinnoilla ja laajemmalla valikoimalla. Ostoksille siis! Valtakautemme aikana suunnittelimme paljon erilaisia tapahtumia keväälle, mutta nämäkin tapahtumat ovat siirtyneet seuraavalle kouluvuodelle. Opiskelijoiden opiskelua virkistääksemme perustimme koulullemme oman Minecraft-serverin, joka osoittautui erinomaiseksi investoinniksi, sillä jo kuukausi serverin julkaisun jälkeen opiskelimme kotoa käsin poikkeustilan puitteissa. Hallituksen Instagram-tilillä aloitimme tosi-tv -sarjan ”Salatut etäpäivät”, jossa pääsimme sukeltamaan koulumme opettajien etäelämien pyörteisiin. Sarjan kaikki jaksot löytyvät Instagram-tililtä, @kylhallimo. Seuraamaan siis! Viimein, monien suurten saavutusten ja kommellusten jälkeen, olemme päässeet kouluvuoden loppuun, ja hallitus vetäytyy kesälaitumille. Tapaamme taas syksyllä uusien tuulten ja tuiverrusten parissa! Säde Hartonen ja Topias Kuoppamäki
Tullaan juttuun
Meidän juttu
HISTORIAA IKUISESSA KAUPUNGISSA
M
O
A
Historian opiskelu voi tuntua monelle opiskelijalle pakkopullalta, mutta toisille se on intohimo. Historia on niin paljon enemmän kuin stereotyyppisesti eri sotien tapahtumien päivämäärien pänttäämistä: se on ennen kaikkea kulttuureja ja ihmisiä. Koulumme historianopiskelijat pääsivät tutustumaan yhteen ihmiskuntamme historian pyhäkköön, Roomaan. Monien hakijoiden joukosta valikoitui hakemustekstien perusteella 24 onnekasta opiskelijaa vuosikurssia katsomatta. Yksi valituista oli toisen vuoden opiskelija Vilhelmiina Väistö. Hän ja muut matkalaiset aloittivat valmistautumisen opintomatkalle, johon sisältyi myös paljon hauskanpitoa. Kolmen opettajan, Mika Rissasen, Risto Pesosen ja Tuomas Riikosen, johdolla ryhmä lähti 9.1. Helsinki-Vantaan lentokentältä kohti määränpäätään. Matkakohteessa riitti monia historiallisesti ja kulttuurillisesti merkittäviä nähtävyyksiä sekä vapaa-aikaa kaupunkiin tutustumiseen. Matkalla nautittiin Rooman kulinaarisista antimista, upeista näkymistä ja matkakumppaneiden seurasta. Takaisin Suomeen ryhmä saapui 15.1.
R
Juttu luistaa
"Rooma on ehdottomasti kaupunki, jonne haluan palata uudelleen" - Vilhelmiina Väistö
Opiskelijoilla oli tehtävänään pareittain laatia tietoiskut valitsemistaan aiheista, jotka tietenkin liittyivät Roomaan ja vierailtaviin kohteisiin. Ne esiteltiin aina autenttisella tapahtumapaikalla: gladiaattoriesitelmä Colosseumilla ja antiikin kilpa-ajoista matkalaiset kuulivat Circus Maximuksella. Vilhelmiinan mukaan yksi matkan jännittävimmistä hetkistä oli erään ryhmän esitelmä italialaisesta mafiasta, joka esitettiin pimeän aikaan syrjäisellä kadulla. Tämä antoi opiskelijoille valtavasti laajemman kuvan antiikin historiasta sekä paikallisesta kulttuurista ja upean mahdollisuuden oppia itse tapahtumapaikalla. Sää suosi matkalaisia. Päivisin yli viidentoista asteen lämpötilat olivat ihanaa vaihtelua Suomen tammikuun loskaan, ja turistikauden ollessa hiljaisimmillaan oli monilla nähtävyyksillä väljästi ihmisiä. Vatikaanin Pietarinkirkon kupolissa oli hyvin tilaa, ja näkymä salpasi hengen kauneudellaan. Opiskelijat pääsivät nauttimaan jopa kahdesta paikasta näkymää kaupungin siluetista: Pietarinkirkon kupolin lisäksi Villa Lanten rinteeltä. Molemmista paikoista näkymää olisi voinut tuijottaa tuntikausia. Vilhelmiina muistelee matkaa lämpimästi. Hän kertoo oppineensa paljon uutta ja olevansa matkan jälkeen taas yhtä upeaa kokemusta rikkaampi. Silmät avautuivat kulttuurien kehitykselle. Heta Haavisto, Henriikka Vähäuski, Vilhelmiina Väistö
https://kylrooma2020.blogspot.com/ Käy kurkkaamassa opiskelijoiden kirjoittama matkablogi!
Musiikki ei vaimene –
Fotosynteesikokeita ja pizzaa
Monen nuoren arkeen kuuluvat koulutöiden lisäksi harrastukset, jotka antavat arjelle raamit.Pohjois-Kymen musiikkiopisto onkin monen lukiolaisen toinen majapaikka, ja soitonopettajat ovat yhtä lähellä sydäntä kuin koulukaverit. Tämän kevään pandemiatilanteen vuoksi musiikin harrastaminen on kuitenkin saanut uuden ulottuvuuden, sillä soittotuntien järjestäminen ei käy enää tavalliseen malliin. Opetuksen muutokset ovat aiheuttaneet musiikkiopiston henkilökunnalle ja oppilaille päänvaivaa. Hallituksen tiedotustilaisuuteen kuitenkin reagoitiin nopeasti, ja opetus saatiin käyntiin heti seuraavalla viikolla.Yhteislyseon opiskelija Toni Starck (18c) on käynyt musiikkiopiston tunneilla jo 11 vuotta, eikä mitään vastaavaa ole tapahtunut sinä aikana. Soittotunneilla joudutaan nyt olemaan etäyhteyksien päässä esimerkiksi Zoomissa, ja soitonopettajille myös lähetetään videoita omasta soittamisesta. Tällöin musiikista ei saa samanlaista kokemusta kuin lähiopetuksessa, jossa opettaja antaa välitöntä palautetta. Arviointi tapahtuu nyt kokonaan verkon välityksellä. Etäopiskelu on myös tuonut vapauden aikatauluttaa enemmän omaa tekemistään. “Toisaalta se on myös haaste”, Starck sanoo, “mutta kun sen saa onnistumaan, jää myös rentoutumiselle aikaa.” Starck soittaa myös triossa Maiju Koskelan (18b) ja Wendi Kivistön (18e) kanssa. Starckin soitin on sello, kun taas Koskela soittaa pianoa ja Kivistö viulua. Nyt etäyhteyksillä soitetaan vain oma osuus kappaleista, joten kokonaisuus ei kuulosta järkevältä. Starck on omalla ajalla kuitenkin päässyt soittamaan trion kanssa, mutta se on vaatinut järjestelyjä. Starck nauttii musisoinnista ja musiikin kuuntelusta. Musiikki soi usein taustalla. Hän kertoo, ettei erityisemmin nauti yksin esiintymisestä, mutta yhdessä esiintyminen on mukavaa. Eri ihmisillä on erilaisia intressejä musisoida. Starckille tärkeintä ei ole esiintyminen tai suosion kerääminen. Paljon tärkeämpää on nauttia siitä, mitä tekee. Monet musiikkiopiston kevätlukukauden tapahtumat on jouduttu perumaan. “Hallituksen tiedotustilaisuus pidettiin tiistaina ja minun oli määrä esiintyä oppilaskonsertissa keskiviikkona. Tietysti olin jännittyneenä jo koko alkuviikon, joten halusin kuumeisesti tietää, miten konsertin käy, ja ehdinkin pommittaa opettajaani kysymyksillä”, kommentoi musiikkiopistossa soittava yhteislyseolainen Milja Karjalainen (18g). Esityksiin valmistautuminen voi viedä soittimesta riippuen muutamasta viikosta moneen kuukauteen. “Asialle ei valitettavasti voi mitään, mutta harmittaa silti, että monen kuukauden työ meni lähes hukkaan”, toteaa Karjalainen. Vaikka etäopetuksen vauhtiin onkin päästy jo vikkelästi, avaa musiikkiopisto ovensa opetukselle 14.5. Moni opiskelija pääsee nauttimaan kevään viimeisistä soittotunneista ja kenties saa uusia kappaleita puuhasteltavaksi kesälle. Oli tilanne mikä tahansa, musiikki ei vaimene. Milja Karjalainen, Henri Kolehmainen ja Ilpo Kolehmainen
Mitä tapahtuukaan biologian luokan suljettujen ovien sisäpuolella, kun muut opiskelijat ovat jo lähteneet kotiin ja koulu hiljenee? Biologian luokasta kantautuu puheen sorinaa ja naurua. Käynnissä on biologian laborointikurssi. Vaikka kello lyö jo melkein 17.00, opiskelijat ovat innoissaan tutkimassa niin veriryhmiään ja DNA-rihmoja kuin sian sisäelimiäkin. Kurssi on Kouvolan Yhteislyseon biologian soveltava kurssi, joka on toteutettu yhteistyössä kaikkien biologian opettajien, Juha Helisvaaran, Jari Kolehmaisen ja Henrik Rockaksen, kesken. Yhteistyötä tehdään myös kemian ja fysiikan opettajien kanssa. “Kurssilla syvennetään tietoja eliöiden rakenteesta ja toiminnasta esimerkiksi mikroskopoimalla ja muilla käytännön laboratoriotöillä”, opettajat kertovat. Vaikka kolmen opettajan kurssi edellyttääkin paljon etukäteissuunnittelua ja päivät venyvät pitkiksi niin opettajilla kuin opiskelijoilla, on kurssi kuitenkin palkitseva kokemus. Opettajat pääsevät tutustumaan opiskelijoihin paremmin ja saavat opettaa innostunutta pientä ryhmää. Erityisen kiinnostavaa opettajien mielestä ovat bakteeriviljelmät, joissa näkymättömät mikrobit saadaan näkyviksi. DNA:n eristäminen, fotosynteesikoe sekä mittausantureilla tehtävät mittaukset, joissa saadaan selville muun muassa sydänsähkökäyrä, ovat myös opettajien suosikkeja. Yhteislyseon opiskelijat Pinja Vähä-Konka (18f) ja Niina Kokkonen (18e) osallistuvat biologian laborointikurssille. Heidän mielestään kurssi on mukava tapa syventää biologian muiden kurssien opintoja ja saada käytännön kokemuksia. “Kurssilla opiskeltiin ahkerasti mielenkiintoisia asioita konkreettisin esimerkein”, opiskelijat muistelevat kurssin antia lämmöllä. Mieleen heille ovat jääneet myös rennot tunnit ja yhteishenki, viimeisellä tunnilla päästiin nauttimaan jopa pizzaa. “En ollut aiemmin päässyt tutustumaan sisäelimiin käytännössä, joten mielestäni se oli kurssilla mukavinta”, Niina toteaa. “Minulle kurssi opetti paljon, ja yllätyksenä minulle tuli, miten pieni sepelvaltimo oikeasti on”, Pinja jatkaa. Opiskelijat eivät kuitenkaan usko hyödyntävänsä kurssia erityisesti tulevissa ylioppilaskirjoituksissa, mutta kurssi on joka tapauksessa antanut tietoja jatko-opinnoista. Biologian opettajat puolestaan näkevät kurssin tuovan etua myös ylioppilaskirjoituksissa. “Ylioppilaskirjoituksissa voi olla tehtäviä, joissa pitää suunnitella koejärjestely tai tulkita jonkin koejärjestelyn tuloksia”, yksi biologian opettajista kertoo. Ovet tutkijankammioon voivat avautua lukiossa laborointikurssilla. Jo lukiossa voi päästä kokeilemaan mahdollista tulevaa ammattia käytännössä. Iida Huovila ja Sanni Hyppänen
soittotunnit jatkuvat etänä
Vanhojentanssit päättyvät perinteisesti lukiolaisten suunnittelemaan omaan tanssiin. Joka vuosi esitys poikkeaa jollakin tavalla aiemmasta. Musiikissa pyritään iloiseen ja mukaansatempaavaan tunnelmaan. Kappaleet ovat tunnettuja ja usein nuorten suosimia. Kouvolan Yhteislyseon vuoden 2020 vanhojen omaa tanssia oli suunnittelemassa muun muassa Marjukka Tani (18e). Hän kertoo, että monet alkoivat jo ensimmäisellä luokalla kyselemään liikunnan opettajilta, olisiko mahdollista päästä tekemään koreografioita ja valitsemaan musiikkia vanhojen omaan tanssiin. Vähitellen porukasta kuitenkin hioutui neljän opiskelijan ryhmä, joka osoitti eniten kiinnostusta suunnitteluun ja oli paikalla kokoontumisissa. Suunnittelun johtohahmoina toimivat Marjukka Tani ja Josefiina Rönkä (18a), mutta koko työryhmä päätti tanssin musiikkivalinnat. Marjukka Tani ja Marika Bergman (18e) laativatpoikien koreografian, Josefiina Rönkä ja Inka Hietanen (18e) kehittelivät tyttöjen tanssin. He suunnittelivat myös vanhojen yhdessä tanssiman koreografian, joka sisälsi hitaan paritanssin, Patrick Hagan (19c) upean soolotanssin ja koko esityksen päättävän loppuspektaakkelin.
OMAN TANSSIN
MONET VAIHEET
Vanhojen oman tanssin valmistelu ei ole kivuton prosessi, vaikka tehtävä onkin mieluisa ja lopputulos yleensä upea.“Suunnittelu kokonaisuudessaan stressasi todella paljon. Suurin stressin aiheuttaja oli koreografioiden valmiiksi saaminen sekä musiikin miksaaminen”, kertoo Marjukka. Omat haasteensa loi myös tanssin opettaminen vanhoille.“Oli hauskaa opettaa muille tanssia, mutta myös jännittävää, koska pääsin ensimmäistä kertaa itse ohjaamaan suunnittelemaani koreografiaa”, selittää Marjukka. Kritiikkiä tuli ainoastaan liian nopeasta opetuksesta ja joistakin yksittäisistä asioista. Kuitenkin suunnitteluryhmä oli tyytyväinen lopputulokseen ja seisoi työnsä takana. Vanhoista oma tanssi oli kaiken kaikkiaan hauska ja sitä oli mukava tanssia. Se oli haastetasoltaan sopiva, ja liikkeet oli hyvin opetettu. Ylipäätääntanssi tuntui omalta,ja näyttihän se myös upealta! Myös kotijoukoilta tuli paljon kehuja vanhojenpäivän tansseista ja pukuloistosta. Heini Kelkka, Kerttu Nikunen, Eerika Ylisuutari
Elämää ja elektroniikkaa
Kirjat vievät
Kevään koronatilanteen takia monet ovat joutuneet lopettamaan harrastuksensa, mutta lukemisesta ja kirjallisuudesta voi nauttia myös poikkeusoloissa. Korona on vaikuttanut myös Kosolan lukemistottumuksiin. “Lukuinto on kasvanut, mutta samalla on vähemmän mahdollisuuksia saada eri kirjoja”, Kosola pohtii ja harmittelee kirjastojen sulkeutumista. Hän onneksi ennätti käydä lainaamassa kasan kirjoja ennen ovien sulkeutumista. Kirjat ovat antaneet Kosolalle tekemisen lisäksi myös tukea ja uusia näkökulmia maailman tilanteeseen, ja hänon oppinut tarkastelemaan tapahtumia objektiivisesti eri ihmisten perspektiiveistä. Kosola kertoo lukuharrastuksen tehneen hänestä avoimemman ihmisen eri mielipiteille, ajatuksille ja vähemmistöille sekä heidän tavoilleen. Kirjallisuus on tarjonnut erilaisia näkökulmia muun muassa eri uskontojen ja kansallisuuksien edustajien tarkasteluun, minkä hän kertoo olevan silmiä avaavaa. Kosola kannustaa kaikkia nuoria lukemaan. Lukukokemus voi olla valaiseva, ja se voi auttaa ymmärtämään niin maailmaa kuin ihmisiäkin paremmin. Uusien näkökulmien lisäksi kirjat voivat tuoda myös tukea elämän ongelmiin.Oikean maailman tapahtumat voi unohtaa hetkeksi uppoutumalla esimerkiksi Kosolan suositteleman Rick Riordanin mukaansatempaavien fantasiakirjojen pariin. Iida Karvinen, Ida Niilola, Ilona Rantala
avarampaan maailmaan
Elektroniikka mahdollistaa monia keksintöjä ja varsinkin monia erilaisia mittauksia. Ei siis ihme, että elektroniikkaa voi opiskella myös Kouvolan Yhteislyseossa. Jo elektroniikkakurssin esittelystä huomaa, että kurssi on oikeasti hyödyllinen ja tulevaisuuteen suuntaa antava, sillä siitä saa LUT-yliopistoon opintopisteitä. Yksi kurssin valinneista yhteislyseolaisista on elektroniikka ja fysiikkaa osaava Maxim Vitikainen (18f). Maxim kertoo, että kurssi toteutettiin yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa ja siellä opeteltiin elektroniikan perusteita. Opiskelijan kannalta on bonusta myös se, että kurssi on ilmainen. Pienenä lisähoukuttimena yliopisto tarjoaa muun muassa t-paidan kurssille osallistujille. Koronapandemian takia Maxim ei, harmi kyllä, päässyt kurssiin kuuluneelle vierailulle, joka olisi suuntautunut elektroniikkalaboratorioon. Kurssi oli lähinnä itsenäistä opiskelua: opeteltiin koodaamaan, rakentamaan virtapiirejä ja käyttämään mikrokontrollereja. Maximilta koodaaminen luonnistui helposti, koska hän on aikaisemminkin koodannut. Tehtävät, joita kurssilaiset ovat saaneet tehtäväksi, ovat Maximin mielestä olleet helppoja. Kurssin aikana Maxim myös oppi, miten kondensaattorit toimivat, ja ymmärtää nyt paremmin, miten elektroniikkalaitteet toimivat käytännössä. Maxim on itse hyvin kiinnostunut elektroniikasta, mutta ei ole varma, haluaako silti opiskella sitä tulevaisuudessa.Hän pitää Lappeenrannan yliopistoa kuitenkin yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona. Kurssin loppuvaihe painottui loppuprojektiin. Kurssilaiset saivat tehdä itsenäisesti haluamansa teknillisen työn. Yliopisto tarjosi lopputyötä varten tarvittavat komponentit. Maxim on suunnitellut lopputyökseen elektronisen nopan. Hän tekee lopputyöstään raportin ja palauttaa sen yliopistolle. Kaikin puolin kurssi oli kuulemma oikein hauska ja mielenkiintoinen. Maximin suosittelee kurssia kaikille, joita kiinnostaa elektroniikka ja sen parissa työskentely. Elektroniikka on todellakin tulevaisuuden ammateissa tärkeä ja sen parista voi saada itselleen jopa elämäntyön. Vili Karjalainen, Santeri Siitonen, Niki Tolvanen
Miten kirjallisuus meihin vaikuttaa? Muuttaako se kenties meitä ihmisinä, vai antaako se meille vain uusia näkökulmia maailmaan? Kouvolan Yhteislyseon toisen vuoden opiskelijalle Anna Kosolalle kirjallisuus on tapa paeta todellisuutta. Romaanien tarinamaailmoihin uppoaminen on antanut hänelle ainutlaatuisia kokemuksia. 18e-luokan opiskelija Anna Kosola kertoo kirjaharrastuksensa alkaneen jo alakoulussa 3.-4. vuosiluokalla."En oikeastaan edes muista, mikä sai minut kiinnostumaan kirjoista niin paljon", Kosola kertoo. Kirjallisuus on nykypäivänä osa hänen jokapäiväistä elämäänsä.Se mahdollistaa hänelle maailman, johon uppoutua, kun esimerkiksi lukio-opiskelu on haastavaa. “Fantasiakirjallisuus on paikka, johon voi paeta todellisuutta ja jossa voi kuvitella olevansa aivan joku muu”, Kosola sanoo. Kosola kertoo hetkeäkään empimättä lukevansa lähinnä fantasiaa ja scifiä, mutta lisää vielä, että tuttuja ovat myös monet muut kirjallisuuden genret. Fantasia kiehtoo, sillä se tarjoaa oivan pakopaikan todellisuudesta. Hyvään kirjaan uppoutuessa voi kuvitella olevansa joku muu. Hän kertoo lukutahdin vaihtelevan ajoittain paljonkin, mutta suurin piirtein tulee luetuksi 5–6 kirjaa kuukaudessa. Kirjavinkeiksi hän antaa esimerkiksi klassikon Taru sormusten herrasta, Throne of Glass –sarjan, Savuvarkaat-kirjan, Nälkäpelin ja Universumien tomu -trilogian.
Monen vuoden odotuksen jälkeen Kouvolan Yhteislyseon saksan kielen opiskelijat pääsivät huipentamaan opiskelu-uransa Wienin-matkaan joulukuussa 2019. Useammalla heistä on saksan kielen opiskelua takanaan jo yli seitsemän vuotta. Itävallan pääkaupungin tunnelmaa ihastelemassa oli Yhteislyseon opiskelija Heta Haavisto (18g), joka kertoo, kuinka huikeaa oli huomata, miten hyvin hän osasikaan puhua saksaa esimerkiksi tilatessaan kahvilassa perinteistä sacherkakkua. Heta myös kertoo oppineensa nopeasti Wienin metrokartan, mikä helpotti suuresti matkustamista. Matkalaiset löysivät kahvilasta ja museokierrokselta myös pari suomen kieltä osaavaa paikallista asukasta, mikä hämmästytti heitä.
N
E
SAKSALLA SELVIÄÄ
I
W
Matkan aikana opiskelijat pääsivät näkemään Wienin rikasta historiaa, vanhaa kaupunkia, huvipuiston ja joulumarkkinat, jotka kuuluvat Euroopan suosituimpiin ja joilla käy vuosittain miljoonia ihmisiä. Heta vakuuttaa myös, että matkalta oppi paljon ja sai motivaatiota opiskella vielä enemmän. Matkalta sai myös ihania yhteisiä muistoja, ja nämä muistot säilyvät pitkään hänen ja muiden matkalaisten mielessä. Wienin imu Hetan mielestä löytyy mahtavasta kulttuurista. Arkkitehtuurissa ja katukuvassa näkyy vanhanaikaisia ja moderneja piirteitä, on ihmisiä eri maista, uskonnoista ja taustoista. Wienin monet nähtävyydet, sen historia ja värikäs kulttuuri vetävät ihmisiä puoleensa eri puolilta maailmaa. “Kun olen aloittanut saksan jo nelosluokalla eli olen lukenut sitä vuoden vähemmän kuin englantia, alkaa kielen jo suht hyvin osaamaan”, kertoilee Heta. Pitkäjänteisyys onkin kielten oppimisen avain. Saksan kielen opiskelemisen hän on nähnyt positiivisena ja tulevaisuudessa hyödyllisenä päätöksenä. Saksalla nimittäin pärjää monessa Euroopan maassa, ja Heta on kiinnostunut opiskelemisesta ulkomailla.
Wienin lisäksi Yhteislyseon saksan opiskelijat saivat tutkia Itävaltaa myös kirjoituskilpailussa. Suomi-Itävalta Yhdistyksen järjestämästä valtakunnallisesta kilpailusta tuli menestystä lukiollemme. A-kielen sarjassa palkittiin Saara Jäntti (17e) ja B-kielen sarjassa Riina Lehtonen (17c) ja Topi Nieminen (17c). Palkintojenjakotilaisuus pidettiin Itävallan-suurlähettilään Maximilian Henningin residenssissä Helsingin Lehtisaaressa. Fanni Kuva, Inkeri Sorri, Ida Untolahti
IKKUNA TAITEEN MAAILMAAN
Matikkalan parhaita näyttelykokemuksia on hänen omina lukiovuosinaan tehty retki Helsinkiin Picasson näyttelyyn. Oli avajaispäivä, ja hän muistaa pitkän jonon, joka kiemurteli Ateneumin edessä. Kyseinen näyttely oli yksi suurimmista, missä hän on vieraillut,ja se on myös jäänyt mieleen vaikuttavimpana. ”Taiteen hienouksia on tulkinnanvaraisuus”, mainitsee Matikkala. Taidenäyttelyissä on mielenkiintoista nähdä, kuinka jokainen näkee taideteokset eri valossa. Toisen tulkinta voi olla aivan päinvastainen kuin oma, vaikka kyseessä on sama teos. Myös taiteilijalla itsellään ja työn katsojalla voi olla eri tulkinnat. Matikkalasta on tärkeää, että opiskelijat saavat myös omia töitään näytille. Kouvolan pääkirjastossa järjestettiinkin viime syksynä näyttely, jossa Yhteislyseon oppilaiden työn tuloksia päästiin ihailemaan. Erityisessä roolissa olivat toisen vuoden opiskelijoiden kuvataiteen lopputyöt.” Näyttelyssä vierailleet ihmiset ylistivät näyttelyä”, kertoo Matikkala,”vaikka itse opiskelijat tuppaavat aina olemaan kovin vaatimattomia suhteessa omaan työhönsä.” Kuvataiteessa isoon rooliin nousevat käsillä tekeminen ja mielikuvitus. Kouvolan Yhteislyseossa on tarjolla runsaasti kuvataiteen kursseja, jotka pitävät sisällään erilaisten tekniikoiden kokeiluja. Suosituimpina tekniikoina pysyvät kuitenkin yhä tutut piirtäminen ja maalaus, kertoo Matikkala. Matikkala muistuttaa, ettei kuvataiteen kurssille osallistuessa tarvitse olla valmista taitoa. Hän kertoo, että tärkein avain opiskelussa on oma asennoituminen: jokaisen tekemisessä on jotakin hyvää. Tulevien kurssilaisten töistäkin kootaan varmasti taas näyttely, joka on aina ikkuna taiteen maailmaan. Henni Ekman, Mette Mauno ja Milla Nyrkkö
Lukuvuonna 2019-2020 kuvataiteesta kiinnostuneet opiskelijat pääsivät kulttuurimatkalle Helsinkiin. He vierailivat Amos Rexin näyttelyssä ”Birger Carlstedt: Kultainen kissa” ja Helsingin taidemuseon (HAM) näyttelyssä ”Ellen Thesleff: Minä maalaan kuin jumala”. “Näyttelyt ovat tärkeitä sen takia, että niissä opiskelijat saavat käsityksen kuvataiteen laajuudesta”, kertoilee Kouvolan Yhteislyseon opettaja Nana Matikkala.
Onko englanniksi opiskelu samanlaista kuin suomeksi?
Kouvolan yhteislyseossa on mahdollisuus opiskella reaaliaineita englannin kielellä, ja monet opiskelijat hakeutuvat lukioomme nimenomaan Studies in English –opintojen vuoksi. Näin ovat tehneet myös 19e-ryhmän opiskelijat Ira Laurila ja Topias Kuoppamäki. Onko opiskelu haastavampaa vieraalla kielellä, kun käytössä ei ole tuttu ja turvallinen suomen kieli? Topias Kuoppamäki toteaa, että kieli itsessään ei tee opiskelusta hankalaa, koska englanti on hallussa entuudestaan. Sanasto voi kuitenkin tuottaa vaikeuksia reaaliaineiden opiskelussa, sillä uusia sanoja ja käsitteitä tulee jatkuvasti esille, mutta samalla tietysti sanavarasto laajenee. Ira Laurilan mielestä taas vieras kieli tuo suoraan opiskeluun lisää haastetta ja opiskelu poikkeaa natiivilla kielellä opiskelusta paljon. Topias ja Ira kertovat, että tarvittaessa opettajat puhuvat suomea ja vastaavat kysymyksiin suomeksi. Opetus pyritään kuitenkin pitämään englanninkielisenä. “Valmiiksi vaikeat aineet voivat olla todella haastavia”, kertoo Topias. Heidän mielestään erityisesti biologia, kemia ja psykologia ovat hankalia englanniksi. Opinnot ovat kuitenkin sujuneet suurelta osin hyvin mutta asioiden mieleen painaminen vaatii vain hieman enemmän työtä ja jatkuvaa sanaston laajentamista. Kiinnostavaa on tietysti tietää, millaista on Studies in English –ryhmän englannin opiskelu. Puhuko koko ryhmä yhtä sujuvasti englantia kuin natiivit? Englannin tunnit sujuvat kuulemma normaaliin tapaan. Itse kieleen kuitenkin syvennytään opinnoissa paljon tarkemmin ja englanti viedään paljon pidemmälle, sillä se tukee samalla myös reaaliaineita ja antaa erinomaiset valmiudet kirjoittaa pitkä englanti, selittävät Ira ja Topias. 19e-ryhmällä on englannin tunneillaan käytössä Studeo-oppimisalusta, joka on Topiaksen mielestä ylivoimaisesti paras sähköisistä oppimisvälineistä: ”Se on loistava ja sitä tulisi käyttää kaikkien kielten opiskelussa. Opiskelija näkee, kuinka hänen opintonsa edistyvät, ja hän pystyy koko ajan seuraamaan, minkä numeron on saamassa.” Topias arvostaa Studeota myös siksi, että se on ekologinen vaihtoehto printtikirjoille. Myös Iralle Studeo on ollut lukion kirjoista ehdoton suosikki: ”Siinä on ollut ajankohtaisia ja kiinnostavia aiheita, ja se on muutenkin helppokäyttöinen.” Ira kertoilee, että englannin tunneilla on ollut paljon kääntämistä ja vuoropuhelua muiden kanssa. Vauhdissa kuitenkin pysyy ihan hyvin, vaikka osaisi vähän vähemmän kuin muut ja huonommallakin englannilla pärjää. Olennaista on usein vain se, että ymmärtää, mitä muut puhuvat. Molempien mielestä Studies in English -ryhmässä sekä englannin että reaaliaineiden opiskelu on ollut mahtavaa ja ensimmäisen vuoden aikana on opittu paljon uutta. Jonne Aapro
Maija antaa esimerkin: ”Jos Terhin täytyy kulkea sokkeloisessa kaupungissa kahvilasta lukioon, kuinka monta mahdollista reittivalintaa hänellä on? Tosielämässä tapoja kulkea pisteestä A pisteeseen B on lukemattomia: voihan kävelytietä vaikka siksakata, tai voi pysähtyä juttelemaan tutun kanssa. Matematiikan maailmassa mahdollisia reittejä voi olla kuitenkin olla vain tismalleen jokin ennalta määritelty määrä - ja siinä onkin oppiaineen ihanuus ja kamaluus.” Kamaluuteen Maija tutustui yläasteella, ihanuuden hän löysi vasta pari vuotta sitten lukiossa. Vielä yläasteella Maija ajatteli, että matematiikka sopisi lähinnä tarkalle insinööriluonteelle. Siinä missä vaikkapa romaania tai musiikkikappaletta sai tulkita ja makustella vapaasti omassa rauhassa, tuntui eksakti matematiikka vielä kuin ahdasmieliseltä ilonpilaajalta. ”Olen ihmisenä enemmänkin suurpiirteinen kuin tosi täsmällinen, ja suoraan sanoen tylsistytti laskea matematiikkaa”, Maija nauraa. Lukiossa eteen tuli kuitenkin yhä useammin tehtäviä, jotka stimuloivat lukutoukan mieltä juuri sopivalla tavalla. ”Esimerkiksi pitkän matikan todistamistehtävät: ne laittavat aivot hyvällä tavalla raksuttamaan ja miettimään asiaa monesta eri näkökulmasta. Melkein kuin tulkitsisi jotain lauluntekstiä!” Maija kuvailee. Vähitellen matematiikka raivasi tiensä kirjallisuuden rinnalle Maijan elämässä, mistä on osoituksena jopa osallistuminen lukiolaisten valtakunnalliseen matematiikkakilpailuun. Neljän tieteen kisojen avoimessa sarjassa Maija sijoittui kymmenen parhaan joukkoon.Matematiikan pulmat voivat kuitenkin olla haastavia. Jos tehtävä ei heti onnistukaan, voivat pettymyksen tunteet viedä mukanaan. Maija kokee oppivansa parhaiten kavereitten kanssa tehtäviä ratkaisemalla. Jos jaksaa etsiä omia kiinnostuksen kohteitaan sekä oppimistyyliään, voi jokainen ehkä löytää matematiikan ilon Maijan lailla. Maija Kärkkäinen ja Viivi Mauno
Älä koskaan sano ei koskaan
Kouvolan Yhteislyseon opiskelija Maija Kärkkäinen (17e) oli peruskoulussa kiinnostunut kaunokirjallisuudesta eikä nähnyt itseään matematiikkaihmisenä lainkaan. Mutta lukiossa onnistumisen tunteet ja opettajien kannustus saivat mielenkiinnon heräämään ja matematiikan salat alkoivat aueta.
Ikkunan takana
Unohtumattomia elämyksiä
Uskonnon luokan ovi painuu kiinni abiturientti Jenna Niemen (17b) selän takana. Lukiotaipaleen viimeinen oppitunti on ohi, ja jatkossa on selvittävä omin avuin. Se ei kuitenkaan Jennalle ole ongelma, vaikka valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin jäikin kesken COVID-19-pandemian rajoitustoimien vuoksi. Päätös valita uskonto yhdeksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa syntyi vasta viime hetkillä. Siksi se ehkä onkin yksi hänen parhaimmista ratkaisuistaan lukion aikana. Uskonnon opettaja Saila Frosti katsoo ikkunasta ulos Jennan tehdessä lähtöä. Taas yhdet ylioppilaskokelaat jatkavat matkaansa kohti suurta maailmaa. Saila on kuitenkin luottavaisin mielin, sillä ovathan he hänen oppilaitaan. Iloinen, hieman haikea vilkutus jättää hyvän mielen molemmille tulevaisuuteen suunnatessa.
Ulkona paistaa aurinko Saila-open viimeisen oppitunnin alkaessa. Luokka täyttyy uusista innokkaista toisen vuoden filosofian opiskelijoista. Koko elämä on yhtä filosofiaa. Jokainen elää omassa kuplassaan, jossa pohtii omia valintojaan ja tekojaan. Filosofiahan tarkoittaa juuri sitä. Toisilla opiskelijoilla ajatteluntaito syntyy itsestään ja ajatukset lentävät ikään kuin paperille koristeeksi. Toisille se voi taas olla haastavampaa, mutta aina mahdollista! Uskonnon ja filosofian kurssien kannattajakunta on pieni, mutta tiivis. Opettajana Saila toivoisi nuorten innostuvan filosofiasta enemmän ja antavan sille mahdollisuuden opintojen aikana. Yksi suosituimmista reaaliaineista on kuitenkin psykologia. Saila uskoo psykologian opiskelemisen kiinnostavan monia ehkä siksi, että se koskettaa aineena vahvasti jokaisen omaa elämää, mutta myös läheisten ja ystävien elämää. Toisten ihmisten, kuten omien vanhempien, ajattelutavat voivatkin olla helpommin ymmärrettävissä kyseiset kurssit käytyään. Opiskelijoiden innostaminen omien elämänkokemuksien avulla on Sailan käyttämä metodi, jonka vuoksi psykologiaa ehkä lukeekin niin moni. Abivuoden uurastuksen keskellä kirjoitussuunnitelman radikaali muutos voi tuntua vaikealta. Loppujen lopuksi ratkaisu voi olla yksi parhaimmista ja laudatur saattaakin jäädä vain muutaman pisteen päähän. Kun Jenna ensi syksynä kävelee lukion pihalla, hän ehkä miettii, miltä tuntui sulkea yksi ovi elämässään. Hän ehkä näkee ikkunasta Sailan uusien opiskelijoiden kanssa ja muistaa tämän sanat: ”Opiskelu on jokaisen omaa elämää varten, ei pelkästään lukiota.” Salla Vanhatalo
Edustuskuoron joulukonsertti Maria-salissa on jokavuotinen perinne. Abeille se on viimeinen yhteinen esiintyminen kuoron kanssa. Viiden ja puolen vuoden mittainen kuorolaisuus sinetöityy sillä lavalla. Hetki on haikea abeille, mutta myös yleisössä oleville perheenjäsenille, jotka ovat päässeet läheltä seuraamaan lapsen kuoroharrastusta. Matias Rantala (17f) on yksi tänä vuonna kuoron lopettaneista abeista. Musiikki ja musikaalisuus ovat kuuluneet Matiaksen elämään aina. Aika edustuskuorossa on jättänyt pysyvän jäljen Matiaksen elämään. ”Ylpeys, kiitollisuus ja haikeus ovat päällimmäisenä mielessä, että on saanut olla mukana tällä ainutlaatuisella matkalla”, kertoo Matias. Matiaksen tapaan monet musiikkiluokkalaiset aloittavat seitsemännellä luokalla edustuskuoron. Vaikutuksen tehneet edustuskuoron esitykset ja kavereiden innostuminen kuorosta vetävät laulajia yhteen aina keskiviikkoisin koulun jälkeen. Kuoronohjaaja Johanna Kuisma-Taskisen merkitys näkyy ja kuuluu kuorossa. Yhteinen sävel löytyy Johannan opeissa suuresta ikähaarukasta huolimatta hyvän ryhmähengen ja energian ansiosta. Edustuskuorolle kertyy monia esiintymisiä kouluvuoden aikana. Suurin spektaakkeli on joulukonsertti. Esiintymisten lisäksi edustuskuorolaisille kohokohtia ovat Saksan-reissut, joita tehdään säännöllisesti. ”Mahtavinta oli, kun laulettiin Saksan-reissulla Trausnitzin linnan viinikellarissa ihan ex tempore. Kaikki paikalla olevat kuuntelivat, ja paikan akustiikka jäi mieleen unohtumattomalla tavalla”, kertoo Matias. Aika edustuskuorossa ei ole vain lukion kurssimäärän kerryttämistä. Kuorossa pääsee kokemaan asioita, jotka jättävät pysyvän jäljen. Laulamisen kaikki hyödyt saa tuntea yhteisössä, jossa jokaisella on oma paikkansa ja johon jokainen musiikista innostunut toivotetaan tervetulleeksi. Joulukonsertin tunnelma ja sanoma kiteytyy Tulkoon joulu -laulun sanoihin: ”Muistojen virtaa, lapsuuden sadut, sanoma joulun on uusi mahdollisuus.” Muistojen virta kuljettaa Edustuskuorossa laulaneet abit uusiin kokemuksiin. Akseli Nuutinen
Helmikuun alussa 1.-5.2.2020 koulumme pitkäaikaisesta ystävyyskoulusta Puolan Gdyniasta saapui opiskelijoita Kouvolaan. Koulullamme on ollut jo parin vuosikymmenen yhteistyö gdynialaisen lukion kanssa. Yhteislyseosta osallistui 22 innokasta nuorta puolalaisopiskelijoiden majoittamiseen ja koulun järjestämään yhteiseen ohjelmaan. Vaikka vierailu oli melko lyhyt, siihen mahtui paljon kaikenlaista. Ohjelmassa oli kaupunkiin ja porukkaan tutustumista, pieni opiskelijoiden valmistelema oppitunti Suomesta sekä Puolasta, ryhmäytymistä Anjalan nuorisokeskuksessa, saunomista Tykkimäen saunalla ja rohkeimmille avantouintia. Myös vapaa-ajalla tehtiin paljon yhdessä, muun muassa keilattiin, seurattiin Kouvojen peliä, retkeiltiin Repovedellä sekä ihan vain vietettiin aikaa porukalla. Puolalaiset pääsivät hyvin tutustumaan Kouvolaan sekä suomalaiseen kulttuuriin. Viimeisenä päivänä osa koulumme opiskelijoista lähti puolalaisten mukaan viettämään päivää Helsinkiin. Siellä tutustuttiin kaupunkiin opettaja Mika Rissasen johdolla ja kierreltiin omatoimisesti, ennen kuin puolalaiset vieraamme suuntasivat takaisin kohti Gdyniaa. Vierailu toi varmasti paljon hyviä muistoja ja uusia ystävyyssuhteita. Kun lähdön aika tuli, tunnelmat olivat melko haikeat. Kuitenkin mieltämme siinä vaiheessa kohotti hieman toukokuun vastavierailu Puolaan, mutta valitettavasti matka lykkääntyi ensi lukuvuoteen koronan vuoksi. Oona Haapaniemi
Kylässä
En pidä sinusta En pidä tavasta, jolla katsot minua. Tuijotat tyhjillä silmilläsi. Kiedot terävät sanasi ympärilleni, pyydät, vaadit, otat. Haluat kaiken ja otat mitä haluat. En pidä tavasta, jolla lähestyt takaa. Kuuma hengityksesi niskassani. Kuiskit, käsket, huudat. Kyselet kuuntelematta vastausta. En pidä tavasta, jolla välität. Aina milloin, ei miten. Pakko jaksaa, ei väsymys ole kuin fyysistä. Jos minä jaksan, jaksat sinäkin. Olemme täysin erilaiset, täysin eriarvoiset. Kuitenkin kerrot, mitä minä tunnen, muttet mitä sinä tunnet. Tunnetko? - Juhana
Koko porukka, ennen kuin lähdettiin kiertelemään Kouvolan keskustaa. Kuvassa keskellä puolalaisten matkanjohtaja Michal Szczyptanski ja vasemmalla Saila Frostin vieressä englanninopettaja Marta Burzyńska.
Väärä Ei kuin susi lampaan vaatteissa, ei kuin yöstä päivään, ei kuin kukkiva puu, eikä kuin perääntyvä meri ennen hyökyaaltoa. Kuin kala ilman kiduksia, kuin perhonen tikan kehossa, kuin auringonpimennys yöllä ja kuin unettomuudesta kärsivän painajainen. - Juhana
Vieraita vastaanottamassa Saila Frosti, joka järjesteli vierailua Yhteislyseolla.
Oma juttu
Mukavia muistoja ja uusia ystävyyssuhteita
2000-luku on ollut sosiaalisen median kulta-aikaa. Erilaisia sovelluksia löytyy joka lähtöön, ja somen käyttö ja merkitys ihmisten arjessa kasvaa koko ajan. Monet someen liittyvät ongelmat on jo huomattu; some vie aikaa esimerkiksi liikunnalta ja lukemiselta, voi aiheuttaa masennusta ja syrjäytyneisyyttä sekä lisätä nuorten ulkonäköpaineita. Somen vaikutus alkaa kuitenkin näkyä yhä useammissa asioissa, mukaan lukien meidän päivittäisessä kommunikoinnissamme.
Useita vuosikymmeniä kestänyt kehityspolku on johtanut tekoälyn hyödyntämisen yleistymiseen. Tekoälyn käyttö ja hyödyntäminen eivät vielä ole scifi-elokuvien tasolla, mutta rajuimmat uhkakuvat varoittavat tekoälyn vievän voiton ihmisestä jo vuonna 2060. Monet kokevat keinoälyn helpottavan elämää ja erityisesti teollisuuden tuottavuutta. Keinoäly ei kuitenkaan luo ideoita ympäristöystävällisemmän teknologian kehittämiseksi tai ilmastonmuutoksen hidastamisen edistämiseksi. Keinoälyn todelliset haitat ovat piilossa kovasti korostettujen hyötyjen muodostaman pinnan alla. Todellisia hyötyjiä ovat lähinnä rahaa takovat liikemiehet, jotka myyvät tuotteita ja palveluita miljoonahinnoin.
Some uhkana kommunikoinnille
Mitä tavalliset ihmiset ajattelevat tekoälystä? Tiedon huhtikuussa 2019 teettämän tutkimuksen mukaan noin 85 % suomalaisista kokee olevansa ainakin jossain määrin huolissaan teknologian nykyisen kaltaisesta kehityksestä. Vain 8 % suomalaisista ei ole lainkaan huolissaan tekoälyn kehityksestä. Tiedon mukaan suomalaisten suuri enemmistö ajattelee, että maiden hallitusten tulisi säädellä tekoälyn käyttöä ja kehitystä, sillä kansalaiset eivät usko yritysten kykyyn ratkaista tekoälyyn liittyviä eettisiä ongelmia. Tutkimustuloksista näkyy, että suurin osa suomalaisista jakaa huoleni ihmiskunnan kehityksestä. Miten pitkälle olemme vielä valmiita menemään ennen kuin huomaamme, mihin toimintamme voikaan johtaa? Onko silloin jo liian myöhäistä? Suurin tekoälyyn liittyvä huoli on tutkimuksien mukaan työpaikkojen katoaminen ja työelämän kehitykseen liittyvät muutokset. Tekoälyn lisääntyvä käyttö esimerkiksi teollisuudessa vie monen koneenkäyttäjän ja ”tavallisen työläisen” työt. Usein kuullaan puhuttavan tekoälyn tuovan myös uusia töitä. Näinköhän. Kaikista ihmisistä ei kuitenkaan voi tulla koodaajia tai muita tekoälyn kehittäjiä. On myös syytä pohtia, säilyvätkö näiden koodaajienkaan työt kovinkaan pitkään tekoälyn edelleen kehittyessä. On aika varmaa, että jossakin vaiheessa algoritmiseen suorittamiseen perustuva työ voidaan korvata tekoälyllä. Tekoäly ei siis todennäköisesti paranna ihmisten työllisyyttä juuri ollenkaan. Toinen merkittävä tekoälyn käyttöön ja hyödyntämiseen liittyvä ongelma on sen eettisyys. Tekoäly ei ajattele. Se suorittaa ohjelmoidut tehtävät mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Kun robotit alkavat toteuttaa yhä haastavampia tehtäviä entistä itsenäisemmin, joudutaan miettimään robottien moraalia ja päätöksentekotapaa. Ajaako robottiauto esimerkiksi tien yli juoksevan lapsen yli ollakseen vaarantamatta matkustajiensa turvallisuutta vai väistääkö se lasta vaarantaen matkustajien turvallisuuden? Keinoälyä käyttäville roboteille tulisi ohjelmoida jonkinlainen moraali. Tällaisen moraalin laatiminen ja lopulta ohjelmoiminen on hyvin vakava ja perustavanlaatuinen asia. Erittäin kiinnostava kysymys onkin seuraava: mikä on robotin vastuu, mikäli se kykenee tekemään itsenäisiä päätöksiä? Mitä tekoälyn käytön yleistyminen tekee ihmiselle itselleen? Mikäli kone hoitaa tulevaisuudessa kaiken työn, mikä on ihmiskunnan kohtalo? Kun tekoäly kehittyy entistä itsenäisemmäksi, ei ihmisen ajattelua pian tarvita. Robotit ohjelmoivat toisiaan ja tekevät päätöksiä ihmiskunnan puolesta. Pian ihmisillä ei ole enää minkäänlaista vaikutusvaltaa robottien toimintaan. Korvaavatko data ja algoritmit ihmisjärjen eettisen ja filosofisen valistuksen? Laiskistumme älyllisinä olentoina, kun alamme hyödyntää keinoälyä arjen yksinkertaisissakin tilanteissa. Niin kutsutun maalaisjärjen käytön osuus katoaa, kun kutsumme kaikessa toiminnassamme apuun tekoälyn. Jos tekoäly tekee kaiken ajattelutyön puolestamme, mikä enää erottaa meidät serkustamme simpanssista? Onko teollisen vallankumouksen jälkeen luvassa keinoälyn vallankumous? Mitä käy ihmiskunnalle, kun eettisesti arvaamaton tekoäly saa vallan? Teknologian kehitys tuo ihmiskunnalle uusia mahdollisuuksia ja varmasti myös helpotusta monille elämän alueille. Meidän tulisi valjastaa tekoäly suojelemaan maapalloamme ja sen monipuolista elämää. Tekoälyn kehitystä ei kuitenkaan tulisi päästää käsistä. Emme saa antaa tekoälylle liikaa itsenäisyyttä, sillä emme koskaan voi tietää, mitä mahdollisesti hyvää tarkoittavat robotit meille tekevät. Teknologinen kehitys edistyy nykypäivänä nopeammin ja nopeammin. On hyvin olennaista, että emme luovuta ihmisyyttämme koneille, vaan pidämme kiinni siitä, mikä tekee meistä vielä tänä päivänä maapallon älykkäimmän lajin - rationaalisesta ajattelusta. Järjen ja ajattelun menettäessä otettaan valheet korvaavat helposti totuuden. Emme saa heittäytyä tekoälyn armoille, vaan meidän tulee säilyttää asemamme luomakunnan herroina pitääksemme yllä nykyisenkaltaista elämänlaatuamme. Camilla Sundqvist, 18D
Ihmisen suuri ylpeydenaihe johtaa ihmiskunnan taantumiseen
Android- ja iOS-käyttöjärjestelmien myötä kansainväliseen suosioon ovat nousseet emojit, erilaiset hymiöt ja muut merkit. Nykypäivänä emojeita löytyy lähes jokaisen älypuhelimen omistavan viesteistä ja postauksista. Emojit ovat siten nostaneet vaikutusvaltaansa ja saattavat vaikuttaa paljonkin tekstin sävyyn. Aiemmin emojien ja hymiöiden merkitykset ovat olleet hyvinkin selkeitä. ”:)” on tuonut positiivisen sävyn viestiin, ja ”:D” on merkinnyt nauramista. Hymiöiden määrän ja viestittelyn lisääntyessä emojit ovat kuitenkin saaneet myös muita merkityksiä; hymy voikin antaa tekstille pistävän sävyn, ja nauravan naaman voi joku tulkita myös sarkastiseksi ja ivalliseksi hymiöksi. Näin viestin lukija saattaa ymmärtää tekstin sävyn ja tarkoituksen aivan eri tavalla kuin kirjoittaja sen on tarkoittanut. Snapchat on meidän nuorten keskuudessa ylivoimaisesti käytetyin sovellus. Siellä jutellaan kavereille, päivitetään My Storyyn omasta elämästä ja lähetellään päivittäin satoja kuvia muille. Muiden ihmisten käytöstä ja toimintaa Snapchatissa analysoidaan turhan paljon. Joillakin ihmisillä on käytössä Snapchatin kartta, jonka avulla voi nähdä minuutilleen, milloin henkilö käy Snapchatissa ja missä hän on. Samaten voi myös nähdä, milloin toinen on avannut lähetetyn snäpin. Näihin kahteen mekanismiin liittyy ylianalysointia, kuten ”ei sitä varmaan kiinnosta jutella mulle, kun se nyt ei avaa mun snäppiä, vaikka se käy koko ajan Snapchatissa” tai ”se avasi mun snäpin, muttei vastaa, aika epäilyttävää”. Toki somessakin voi osoittaa esimerkiksi olevansa suuttunut jättämällä vastaamatta, mutta täytyy muistaa, että selityksiä voi olla muitakin, esimerkiksi kiire. Siksi mielestäni ihmisten toimintaa somessa ei kannata ottaa liian tosissaan, koska somessa kuka vain voi esittää, jättää kertomatta tai näyttämättä, antaa väärän kuvan tai olla olematta aito muilla tavoin. Jos esimerkiksi joku vaikuttaa siltä, että jokin on pielessä, kysymällä asiasta somessa saa helposti vastauksen ”Kaikki on hyvin”. Jos koettaisikin kysyä asiasta jossakin rauhallisessa paikassa kasvotusten, saisi heti paremmin kiinni toisen oikeasta tunnetilasta ja todennäköisyys totuuden kertomiseen olisi suurempi. Samalla saisi kokemuksen luottamuksellisesta ja tärkeästä sosiaalisesta tilanteesta. Instagram on myös noussut isoksi osaksi monen elämää. Siellä esitellään omaa elämäänsä usein jättäen ikävät asiat kertomatta, ja jotkut erehtyvätkin siten kadehtimaan jonkun ”täydellistä elämää”. Tuntuu, että Instagram koetaan nykyään oikean elämän veroiseksi, vaikka se on vain sosiaalinen media. Jos alkaa seuraamaan tiettyä henkilöä Instagramissa eikä tämä ala seuraamaan takaisin, koetaan se usein ylpeydeksi ja välinpitämättömyydeksi. Samaten jos päättää lopettaa jonkun seuraamisen, otetaan se heti henkilökohtaisesti. Minusta on tärkeää, että Instagramia ei sekoita oikeaksi elämäksi. Se on vain virtuaalinen sovellus, eikä esimerkiksi ”unfollaaminen” tarkoita, että kenelläkään olisi välttämättä jotain jotakin toista vastaan. Itselläni on tästä henkilökohtaisia kokemuksia. Kerran päätin lopettaa erään henkilön seuraamisen. Henkilö ei ollut minulle kovinkaan läheinen, eikä seuraamisen lopettamiselle ollut sen kummempaa taka-ajatusta. Kuitenkin sain hetken päästä kuulla toisen tahon kautta, että tämä kyseinen henkilö oli todennut minun vihaavan häntä. Minusta kuitenkin sosiaalisen median huolestuttavin vaikutus kommunikoinnin kannalta on sosiaalisten taitojen rappeutuminen. Suuri osa ihmisten välisistä keskusteluista, etenkin nuorten keskuudessa, käydään nykyään sosiaalisessa mediassa. Näihin keskusteluihin sisältyvät myös vakavat, tärkeät keskustelut. Esimerkiksi riita tai väittely on helppo aloittaa somessa. Näin ei tarvitse oikeasti kohdata toista ihmistä ja ehtii miettimään, mitä aikoo vastata. Jos pitää lähestyä toista jonkin tärkeän asian kanssa, esimerkiksi sen, että toisen käytös häiritsee jollakin tapaa, tapahtuu se usein somessa. On huolestuttavaa, että ihmiset piiloutuvat some-muurin taakse eivätkä uskalla tulla puhumaan kasvotusten. Jos tärkeät ja vaikeat keskustelutkäydäänsomessa, ei face-to-face-tilanteen tullessa osaa tai uskalla reagoida tai vastata yhtä taidokkaasti. Sosiaalinen media on toki kätevä väline kommunikointiin ja yhteydenpitoon. Sen avulla saa nopeasti toisen kiinni ja voi olla yhteydessä myös kauempana asuviin ihmisiin. Kuitenkin omasta mielestäni on tärkeää, että emme luovu sosiaalisista taidoistamme sosiaalisen median takia. Sosiaalinen media on virtuaalinen maailma, eikä siksi ihmisten toimintaa siellä kannata ottaa liian vakavissaan. On tärkeää pitää kiinni aidosta kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa ja saada aito kontakti toiseen ihmiseen. Aino Viitanen, 18D
Kyttälä Iida Karoliina Kähkönen Ronja Vilhelmiina Kärkkäinen Maija Kerttu Kaarina Laakso Ella Johanna Viviika Laaksonen Juho Aarni Kalevi Lahtinen Tessa Jasmin Annika Laiho Liisa Aino Maria Laitinen Eetu Juho Henrik Laitinen Milla Emilia Laitinen Nella Erika Laitonen Katri Emilia Lakka Leo Matias Laurinantti Sara Amanda Laurinantti Veikka Verneri Lavonen Melina Mathilda Lehtinen Aliisa Esteri Lehtinen Emilia Aino Helena Lehtonen Riina Talvikki Lehtonen Sara-Sofia Annikki Leino Ella Maria Liikkanen Esa-Pekka Einari Liikonen Vilho Väinö Oskari Lindeman Minna Elina Lonka Venla Iida Kristiina Luoma Jasperi Aaro Antero Lyijynen Miika Juha Petteri Makkonen Katja Annamaria Malikine Kristian Einari Malo Emil Santeri Manninen Nia Miranda Martikainen Roope Kullervo Matrosov Anton Markku Moilanen Anssi Axel Ensio Mukkula Atte Iivari Myller Saku Antti Vilhelm Myötyri Markus Kaapo Juhani Mäkelin Helmi Enneli Mäkelä Anni Maria Mäkelä Heini Karoliina Mänttäri Juho Evert Niemi Jenna Noora Anneli Nieminen Topi Juho Olavi Niinivuori Minttu Maria Nokkala Aada Aune Amanda Nousiainen Roosa Eerika Nuora Tuuli Iiris Marjaana Ojalehto Kia-Maria Juulia Paajanen Nea Jannika Juhantytär Paavola Noora Anniina Pasanen Saara Johanna Pasi Venla Lyydia Peltola Anni Elina Peltola Eetu Eino Olavi Peltonen Saara Anne Inkeri Penttilä Valtteri Matias Pesonen Jadelina Olivia Amanda Pigg Heini Marjaana Pipatti Roosa Petra-Sofia Pirinen Kaapo Janne Eljas Poikala Juho Lassi Valtteri Pulkki Johanna Anniina Pullinen Jatta Annika Pyrhönen Lola Marie Pätsi Konsta Petteri Pöysä Sara-Linnea Aleksandra Rantala Matias Ossian Rauhamäki Lassi Antti Matias Rautiainen Anni Maria Riitala Sampo Aleksanteri Rintala Riku Matias Ronkainen Joona Veikka Juhani Rukkila Anni Elina Rusi Eine Aliisa Rönkä Joonas Herbert Saarinen Kalle Valtteri Saarinen Piitu Marie Saikkonen Sara Emilia Salmi Niklas Emil Salminen Ville Anton Taneli Salovaara Jaakko Väinö Juhani Schmidt Emil Seppä Saana Inkeri Seppänen Jere Joonatan Seppänen Lotta Saara Maria Sihvola Ella Katriina Sinkkonen Iina Milja Katariina Solio Anniina Tuulikki Sopanen Samuli Erik Juhani Sorsa Saara Lotta Vilhelmiina Soukka Alina Sofia Sundqvist Krista Sina Julia Suomalainen Jenni Johanna Sutinen Julia Neea Emilia Sydänmaa Oona Aurora Tamminen Sabrina Mikaela Tapiola Atte Ilmari Teräsvuori Ella Johanna Tikka Helmi-Roosa Tuulia Timonen Sara Jenna Jasmine Toivonen Jenna Katariina Toivonen Nelli Amanda Mikaela Tokko Tehilla Ada Aurora Toropainen Helmi Eliina Tuominen Lila Milena Tuominen Tuukka Kristian Tuomioja Essi Laura Turkia Iina Helmi Elina Tuuri Oona Cristina Tynys Jasper Lassi Topias Tähtinen Aino Maria Josefiina Töyry Enni Marianna Uljanoff Juuso Pekka Antero Uusitalo Anni Eveliina Uutela Jennina Petra Juulia Uwimana Alice Vainikka Anni Juulia Aleksandra Vanhalakka Sonja Karoliina Vanhamaa Eetu Oskari Vierula Nea Ida Emilia Vikberg Juha Petteri Villikka Riku Harley Virkkula Jasmin Jemina Viskari Nuutti Petrus Vuolasto Veikko Oskari Yhteensä 188 uutta ylioppilasta
Syksyn 2019 ylioppilaat Harjula Tanja Susanna Hytti Lauri Arsi Ilari Kuoppamäki Pyry Hermanni Leinonen Anni Emilia Perkiö Leevi Oskari Porvari Aslak Eemeli Seppä Lauri Jesse Johannes Suominen Niklas Santeri Veitola Onni Olavi Kevään 2020 ylioppilaat Aarnio Hanna Bettiina Aarnio Jenna Amanda Ahlgren Olli Eemeli Andersson Aino Tuuli Sofia Backman Petra Peppi Camira Backman Tessa Erika Byckling Topi Petteri Ekroth Christa Emilia En Rebekka Julia Engberg Anette Christina Erkkilä Anna Vera Katariina Espo Elina Katriina Hallapuro Elisa Laura Anniina Halonen Ninni Aune Kaarina Hannola Karita Henna Pauliina Hartikainen Sofia Anna Alexandra Hasu Emma Joanna Helenius Lotta Maria Hietala Aino Iita Vilhelmiina Hietamies Aureliina Hiltunen Ilona Susanne Hiltunen Karoliina Marianne Hirvisuo Rasmus Samuel Hirvonen Inka Eveliina Hynynen Jari Mikael Hyppänen Veera Sofia Tuulikki Häyrynen Aku Santeri Ikonen Mikko Osmo Viljami Ilvonen Jesse Matias Irjala Janika Kristiina Jarva Annika Eveliina Jauhiainen Aada Vilhelmiina Jokivuori Tapio Elias Joutjärvi Anna Susanna Jäntti Saara Sylvia Järvinen Elli Marjaana Järvinen Mikael Otto Einari Kaisto Joni Jesperi Sakari Kalin Kalle Oskari Kankala Sofia Katriina Karhu Aada Anastasia Katriina Karstinen Maija Julia Kattelus Aapo Adolf Ilari Kause Arttu Ilmari Villenpoika Kettula Veeti Kristian Khvatov Jani Kimmo Tuulia Pauliina Kitunen Laura Wilhelmiina Kivi Daniel Kristian Kivioja Nils Benjamin Koistinen Valtteri Elias Koivu Aada Sofia Wilhelmiina Koivula Oskari Ossi Kalevi Kokkonen Susanna Kristiina Koponen Enni Amanda Korpela Heini Aliisa Koskinen Sofia Vilma Emiilia Kosonen Siiri Saana Vilhelmiina Kosunen Veera Maria Kujala Aku Väinö Ilari Kunnari Vilma Iida Liisa Kuoppamäki Pihla Aura Maria Kupiainen Peetu Heikki Juhani Kylmälä Aaro Johannes
Jutun juju
Liikkuva opiskelu –stipendi Aliisa Lehtinen Kouvolan Urheiluakatemia Aaro Ojala Kouvolan Suomi-Saksa Yhdistys Saara Jäntti Riina Lehtonen Aatun Taikashow –stipendi Aada Kujala Samuel Mustakallio Miro Taimen Kouvolan Musiikkiluokkien tuki ry:n edustuskuorostipendi Senni Myllylä LEHTI- JA KIRJAPALKINNOT Pohjola-Norden ry Aapo Kattelus Sverigekontakt i Finland rf Riku Rintala Suomalainen kirjakauppa Vilma Kunnari (ranska) Helmi Mäkelin (ruotsi) Anni Peltola (ruotsi) Sara Pöysä (ruotsi) Lotta Seppänen (ruotsi) Katja Makkonen (saksa) Oona Sydänmaa (saksa) Veera Kauppila (äidinkieli) Isla Saarela (äidinkieli) Aino Toivonen (äidinkieli) Elina Nieminen (äidinkieli) Anniina Koistinen (äidinkieli) Elisa Ruoppa (äidinkieli) Susanne Valkeinen (äidinkieli) Kemia-lehti Anastasia Jouravleva Niina Kokkonen Vilma Kunnari Maija Kärkkäinen Iida Kääpä Aliisa Rusi Camilla Sundqvist Uusiouutiset Oona Huusari Long Play –stipendi Maija Kärkkäinen MUUT HUOMIONOSOITUKSET Pro Musica –mitali Ilona Hiltunen Karoliina Hiltunen Oona Huusari Veera Hyppänen Maija Kärkkäinen Ella Laakso Saku Myller Topi Nieminen Jadelina Pesonen Matias Rantala Helmi Tikka Nuutti Viskari Koulujen Musiikinopettajat ry:n kunniakirja Elli Järvinen Emilia Lehtinen Yksi elämä –palkinto Emma Hasu Oikeusguru-kunniakirja Venla Pasi
Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö Iida Kyttälä Riina Lehtonen Anssi Moilanen Aada Nokkala Sampo Riitala Aliisa Rusi Veikko Vuolasto Veera Kauppila Meeri Sakki Alisa Mäkelin Elina Nieminen Vilma Judin Elisa Ruoppa Essi Kaijanmäki Vilma Toivonen Viktoriia Lilitckaia Toni Starck Senni Myllylä Iida Kääpä Maxim Vitikainen Heta Haavisto Kouvolan Yhteislyseon rahasto Tessa Backman Karita Hannola Emma Hasu Saara Jäntti Maija Karstinen Veera Kosunen Vilma Kunnari Pihla Kuoppamäki Leo Lakka Katja Makkonen Anton Matrosov Helmi Mäkelin Venla Pasi Johanna Pulkki Anni Rukkila Helmi Tikka Lila Tuominen Kouvolan Yhteislyseon opiskelijakunta Jari Hynynen Anssi Moilanen Kouvolan Yhteislyseon kuvataidestipendi Mette Mauno Kouvolan Yhteislyseon liikuntastipendi Patrick Haga Josefiina Rönkä Kouvolan Yhteislyseon musiikkistipendi Veera Askolin Emilja Fihlman Rehtori Tapio Karvosen stipendi Ilona Hiltunen Lasse Johanssonin stipendirahasto Topi Nieminen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö Maija Kärkkäinen Stora Enson Anjalankosken tehtaiden Rethink-stipendi Juha Vikberg Kouvolan Tyttölyseon Riemuylioppilaat 1970 Jadelina Pesonen LC Hansa Atte Tapiola Nordean taloustietostipendi Venla Pasi Ella Teräsvuori
Huippujuttu
STIPENDIT JA PALKINNOT KEVÄÄLLÄ 2020
Yksi pikku juttu
LUKUVUOSI 2020-2021 Lukuvuosi alkaa tiistaina 11.08.2020. Klo 9.00 20-ryhmät Klo 10.30 19-ryhmät Klo 11.30 18- JA 4-ryhmät Ensimmäisenä koulupäivänä kokoonnutaan kotiluokkiin, jotka ilmoitetaan Wilmassa elokuun alussa. Syyslukukausi 11.8.-18.12.2020 Lauantaityöpäivä 29.8.2020 Syysloma 19.-25.10.2020 Kevätlukukausi alkaa 7.1.2021 Talviloma 1.-7.3.2021 Pääsiäinen 2.-5.4.2021 Helatorstai 13.5.2021 Vapaapäivä 14.5.2021 Lukuvuosi päättyy lauantaina 5.6.2021. Opintoihin liittyviä tietoja voi varmistaa kesän aikana Wilmasta ja koulun kotisivuilta. https://peda.net/kl/ky YHTEISLYSEON KANSLIA ON SULJETTUNA 19.6.-2.8.2020. Hyvää kesää!
Oinasmaa Noora UE, PS, FI Pekkanen Kati MA, FY (25.11. asti) Peri Heini RU Pesonen Risto UE, UEe, FI, HI, 19C Pietilä Marja-Leena SB, RU, 19D Raivio Anitra MA, MB Riikonen Tuomas HI, YH Rissanen Mika HI, YH, FI, LA, 17A Rockas Henrik BI, GE, BIe, GEe, 18G Siltovuori Kati LI, TE Sokka Sari SA, EN, 17B Taina Jari MA, 17C Tapola Eeva RA, ITA, 19G Ukkola Marko MA, FY, 17D Valojää Päivi RU, SB, 18F Viljakainen Heli EN, 17E Vorimo Kirsi FY, KE
OPETTAJAT Aho Tero MA, MB, 17F De La Cruz César EN, ESP Frosti Saila UE, PS, FI, 19B Helisvaara Juha BI, GE, 19F Huttunen Pentti FY, MB Huuhka Satu RU, 18E Hyytiäinen Sari ÄI, 18A Ikonen Marko UE, PS, FI, 17G Jokinen Juhani EN Kaunisto Antti LI, TE Kemiläinen Päivi EN, 19E Kiviranta Marketta ÄI, 18C Kolehmainen Jari BI, GE Kolehmainen Leena MB, KE Koskinen Mirja-Liisa TS Kuisma-Taskinen Johanna MU Kujala Minna ÄI, 18B Kuurne Anna MU, 18D Laitinen Tanja VE Lindberg Joni MA, KE Lintinen Pasi HI, YH, Hie Löfström Leena LI, TE, 19A Matikkala Nana KU, KUe Mäkelä Toni LI, TE
KANSLIA Rehtori Liljeqvist Sanna Apulaisrehtori Peltola Ville Koulusihteeri Smolander Birgitta Koulusihteeri Rasimus Paula
KOUVOLAN YHTEISLYSEO Kouvolan Yhteislyseo aloitti toimintansa 1.8.2015, kun Kouvolan Lyseon lukio ja Kouvolan yhteiskoulun lukio yhdistyivät. Lukio muutti omaan kiinteistöön (Palomäenkatu 33) 28.9.2017. Yhteystiedot Postiosoite Palomäenkatu 33, 45100 KOUVOLA (1.1.2019 alkaen) Tietotie 3-5, 45100 KOUVOLA (28.9.2017-31.12.2018) Kotisivuthttps://peda.net/kl/ky Facebookhttps://www.facebook.com/Kouvolan-Yhteislyseo
OPISKELIJAHUOLTO Erityisopettaja Kärkkäinen Irma Koulukuraattori Karvonen Henna Koulupsykologi Hentunen Maija Koulupsykologi Jennings Hanna Kouluterveydenhoitaja Salminen Anna-Maija
OPINTO-OHJAAJAT Aho Lassi OP Vepsäläinen Maiju OP Viljakainen Hannele OP
KOULUN MUU HENKILÖSTÖ Kiinteistönhoitaja Nironen Pekka Siivooja Golubeva Natalia Siivoja Saastamoinen Armi Ruokapalveluvastaava Filppu Sari